Noin, ja tää pöpö saavutti meidätkin.
Ukko tuli sunnuntaina kipeeks, nousi kova kuume ja oli reporankana sängyn pohjalla. Mulla alko iltasella tulla kurkku kipeeks ja maanantaina mullekin sit nousi se 39 asteen kuume. Maanantai oli aika raskas päivä ku kummallakin meillä kuume huiteli koko ajan siellä 39 ja lääkkeellä laski nippanappa 38asteeseen. Minimieshän tietysti halus kaiken huomion äidiltä ja isältä jotka makas puoli kuolleena sängyssä. Onneks mummu hiukan autto sitte kun tuli töistä.
Kyllä mä taas mietin niitä äitejä joilla on monta pientä lasta talossa ja kaikki on kipeenä samaan aikaan, Ja jotkut on vielä yksinhuoltajia. Kunnioitan syvästi heitä.
Tiistaina Ukolta loppu kuumeilu ja tää jatko edelleen makaamista kuumeessa, illalla onneks helpotti sit tänkin mamman kuumeilu. Tosin nyt on sitten Mummu ja Minimies kovassa kuumeessa.
MiniMieshän on sitten niin silkkaa raivoo täynnä. Lääkettä ei oteta muuta ku pakottamalla hirveen huudon kanssa. Juomaan ei suostu mitään mistään. On kokeiltu nokkamuki, ruisku, lasi. Kaakaoo, limua, mehua, vettä, maitoo. Ei kelpaa. No jos sais sen sit kuitenkin hiukan juomaan jossain vaiheessa.
Tuli Mammmalle shokkina pikku miehen kova kuume ku ei toisella oo kuumetta oikeestaan aikasemmin ollu. Joskus ehkä jotain pientä lämpöö yöllä muttei sen kummempaa.. Mut täytyy kyllä sanoo et on tää mamma aika tyytyväinen et MiniMies on kuitenkin kohta jo kaks vuotias eikä oo räkätautia kummempaa ollu tähän mennessä. Kerran oli jotain mahataudin poikasta joka kesti yhden illan. Ja sekin meni siinä.
Sellasta tänne. Pöpöpesäkkeeseen. Naapurissa kipeenä myös anoppi ja appiukko.
Takassa tuli, tää juo aamukahvia ja lataa akkuja et jaksaa taas parantaa pikku ukkoo kun se tuolta herää. Huskyt laulaa naapurissa. Hitsi et olis kiva ilma mennä uloskin mut ehkä me keretään jahka tästä parannutaan kaikki <3
Luin eilen tän Eerikan "tarinaa" tai sitä todella surullista loppua minkä se pieni viaton tyttö koki. Miten ihminen voi olla noin raaka, miten joku voi omalle lapselle tehdä noin. Tai edes "puolikkaalle", perheenjäsenelle. Kyllä ihan tosi saa viirata päässä ja pahasti. Toivottavasti he saavat ansionsa mukaan siellä mihin sitten ikinä päätyvätki.
Muutenkin ku lukee näitä nykyajan lööppejä. Vauvoille, lapsille, nuorille tehdään nykyään ihan kauheita juttuja. Äidit ja isät sekoo päästään, tappaa kaikki ja ittensä vielä päälle.. Tai sit vaan hylkää lapsensa. Miks?! Eiks ihmiset osaa hakee enää apua? Onks se niin vaikeeta kertoo jollekin ulkopuoliselle et "Hei nyt heittää pää volttia, mä tarviin apua?" Eiks näitä asioita ennen oo vaan kerrottu julkisesti vai miks tää kaikki on nyt alkanu? Oliskohan yhteiskunnassa joku aukko.. Mä tiedän pari tapausta kyllä jotka on pyytäny apua ja ei oo sitä saanu, ei tullu onnellista loppua..
Mut mun läheiset on ainakin KAIKKI sellasia et ne näyttää sen ja ne kertoo jos asiat on huonosti, ne osaa pyytää apua. Eikä kukaan ikinä satuttais lastaan.
Maailmasta on tullu kummallinen paikka. Tuntemattomia ihmisiä ammutaan, kaikki katoilee "tuntemattomaan", vauvoja ja lapsia kohdellaan enemmän kuin kaltoin, taloja räjäytellään, tehdään tuhopolttoja, pariskunnat tappaa toisiaan. Huhuh..
Mut hei tärkeintähän on pistää tupakit piiloon ja nostaa ikärajoja, annetaan sekopäiden sekoilla ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti