Näppylöitä naamassa. Taas. Joka kerta kun MiniMies on ollut Anopilla hoidossa on hänen naamansa näppylöillä. Ensin ajattelin niiden olevan hikinäppyjä, jossain vaiheessa siellä kämpässä oli tosi lämmin muttei sielä nyt enää sen lämpösempi oo ku missään muuallakaan. Joten nyt sitten oon tullu siihen tulokseen että poika "herkistelee" kissan takia.
Voisko olla et olis jotain pientä kissa-allergiaa?
Onkos jollain fiksummalla kokemusta/tietoa asiasta?
Mun vapaa viikonloppu on ollu täys ajatusta, mielipahaa, yksinäisyyttä ja olen onnelinen että oma pieni elämän valoni tuli kotiin <3
Perjantaina liikkeellä ollessa tuli taas huomattua ettei omista kavereita, tai edes tuttuja missä kävis, tai ne jotka tuntee ei osaa käyttäytyä enkä niiden seuraa välttämättä edes kaipaa. Eikä kukaan oo pätkääkään kiinnostunu mun seurasta. Mitään en oo kellekään tietääkseni tehny muttei mua silti kukaan ihminen selvästikään kestä tai jaksa. Ihmisiin tutustuminen on turha yritys, yritetty on. Ehkä mä vaan oon vaikee ihminen.. Onhan mulla on Murunen, Ukko ja tietenkin MiniMies, pikku herra joka rakastaa ehdoitta. <3 Silti yksinäisyys raastaa, tein lauantaina muffineita, olis ollu kiva soittaa jollekin: "Moi, tuutko kahville?" Ei ollu ketään kelle soittaa. No se siitä, näillä mennään enkä asialle kai mitään voi..
Perjantaina tosiaan naukkailin hiukan kaljaa, sain kai jonkin asteen humalankin päälle mut ilta päätty tylsyyteen, piilarien kuivumiseen ja jonkin asteen masennukseen. Joten vissiin aamuyöllä neljän viiden aikaan hiippailin kotiin.
Lauantaina tosiaan kokeilin tehdä suklaamuru muffineita jotka oli mauttomia, läsähtäneitä ja levinneitä. Niitä pitäs tehdä sitten Minimiehen synttäreillekin, toivottavasti onnistus sit paremmin.
Sunnuntaina nukuin pitkään, hiukan turhankin pitkään. Ukko tuli herätteleen mua kahvikupposen kanssa: "Haloo, etkö meinaa herätä ollenkaan, kello on jo tooosi paljon?" Ja juu kyllä kello oli jo vissiin kaks päivällä. Tais mammmaa vähän väsyttää :D Siivottiin Ukon kans kämppä siistiks, melkein kokonaan ja viiden kieppeillä saatiin ilopilleri kotiin <3 Joka oli taas yhtä hymyä, naurua ja ilmeitä täys. Huomas taas kuinka onnellisesti hän palas kotiin. Mutta huomenna varmasti kun Ukko lähtee töihin on eri ääni kellossa :D
Nyt nukkumaan Ukkosten kanssa <3 Hyvää yötä kaikille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti