Onhan tää ihanaa. Levätä ja tehä asioita ilman huutavaa lasta, joka haluais kaiken sun huomion. Ja aamulla kun heräs, päälimmäisenä ajatuksena: "Luoja, kuinka hyvin mä nukuin, enkä herännyt kertaakaan!" Ukko sano et olin nukahtanukin ihan samantien. Hiukka väsyny mamma :)
MiniMies on ollu myös pari kertaa mun omalla äidillä hoidossa. Mutta äidillä on sit taas työ/opiskelu/2. työ, joten häneltä aikaa ei useasti liikene. Äidistä on kyllä muuten enemmän ku iso apu.
Mutta jostain syystä hänellä tuntuu olevan joku saatanan iso ongelma sen kanssa että MiniMies menee hoitoon. Tai ettei me aina jakseta ja haluttas välillä levätä. Taas sain kuulla: "Mitä varten se nyt taas piti laittaa hoitoon?" Aina, joka ikinen kerta mä saan kuulla kuinka äiti on saanut pärjätä yksin ja ettei hänellä oo ollu apua. *murinaa* Ja siis senkö takia ettei äiti oo saanu apua omien lastensa kanssa ni mäkään en saa pyytää apua, niinkö?!?
Mulla ei oo pakottavaa tarvetta laittaa MiniMiestä hoitoon, mä pärjään sen kanssa kyllä tosi hyvin. Mä oon päättäny jo sillon kun pikku ukko oli masussa etten halua hänestä liiiian äitiriippuvaista lasta, joten jossain vaiheessa hän menee tarhaan ja saa mennä mummolaan hoitoon. Ja joskus vaikka pappalaankin :D Jos joku hänet hoitoon haluaa, ni ole hyvä. Laitan kyllä vaatteet kasaan. Mä jaksan ite arjessa paremmin kun pikku ukko on välillä jossain muualla. Mä saan siivottua rauhassa ja meillä on siistiä. Me saadaan parantaa Ukon kanssa meijän parisuhdetta joka on viime aikoina ollu ihan perseestä, tai no mitään parisuhdetta ei oo enää ollu.
Mä oon laittanu MiniMiehen jo 2-3kk iässä ensimmäisen kerran hoitoon. Hän on ollu yhteensä 9kk iässä n. 5 kertaa hoidossa, joka kerta vain yhden yön. Eli ei hän jatkuvasti hoidossa ole, ja nyt ensimmäisen kerran hän on kaksi yötä pois kotoa. Saas nähdä tuleeko äidille kauhee ikävä. <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti