Palleron paluu

Ihana pieni pojan palleroinen tuli eilen illalla kotiin, niin hymyissä suin :) Herra oli koko illan ihan pelkkää hymyä, naureskeli ja jutteli (murisi) kovasti. Iltapuuro syötiin suihkun jälkeen ison hedelmäsoseen kera reippaasti ja meni suhteellisen kiltisti nukkuunkin. Mitä nyt temmelsi sängyssä tunnin verran, muttei itkenyt.
Oli kova ikävä jo pikkusta ja meinas itku tulla kun taas näki pienokaisen. Joka vaikutti jo niin isolta pojalta, ihan kun poitsu olis kasvanu tossa ajassa hurjasti. Hiukset ainakin on kasvanu, ihan varmasti :D

Me käytiin eilen Ukon kanssa hiukan kauempana työhaastattelussa. Ukolla siis yks työpaikka kiikarissa jota on nyt sit jo moneen kertaan vatvottu ja selvitetty. Kaks työhaastattelua, miljoona puhelua ennen niitä. Ja niitäkin on tulossa lisää vielä. Tsemppiä Ukolle et sais paikan! On niin kovin innoissaan siitä paikasta ja kovasti ilmeisesti haluis sinne. Toukokuun alussa hommat sit vasta alkaa, jos alkaa. Eilen selvin sekin että niitä hakijoita on pari lisää mut Ukko kuitenkin ilmeisesti ainoo jolla olis kai mahdollisuudet paikka saada.

Nyt mä kerään kimpsut ja kampsut kasaan. Silpasen Murusen ja J:n seuraks. Illalla  ehkä lisää tekstiä. :)

Keväistä päivänjatkoa kaikille! :)