Lääkärivihaa

Ensiks on ihan pakko hehkuttaa, meille tuli ylös eteen yksi hammas. JEE! Torstaina illalla istuskeltiin sohvalla rauhottumassa nukkumaan menoa varten ja ajan kulukseni laitoin sormen MiniMiehen suuhun, jokohan jotakin olis tullu. Ja siellä se tuntui yksi pieni hampaan alku. Olin sillon tosi pahalla päällä illalla mutta pikku herran uusi hammas pelasti loppu illan. Hampaan paria olen odotellut siitä asti kuin kuuta nousevaa muttei se vielä sinne oo tullu, mutta ehkä se kuitenkin tulee aika pian sieltä.

Nyt MiniMiehellä on mennyt ääni. Oltiin äidillä viikonloppu jossa on viileet lattiat ja tietenkin vanhassa talossa hiukan vetääkin joten sai varmaan kylmää. Pelkkää kähinää kuuluu ja naurua ei irtoo enää ollenkaan. Joten on varmaan kurkkukin kipee. Hö. Surkeelta se kuulostaa sen äänensä kanssa. Raivo itku kuulostaa enemmän kiljumiselta ku itkemiseltä. Onhan tässä tietenkin se hyvä puoli ettei sen ikkunoita rikkova ääni ole nyt just enää niin kova joka säästää äidin korvia. Mut on se silti aika surkee. No kunhan ei tuu enempää kipeeks ni oon ihan tyytyväinen.

Mun varpaat. Mun niin palaa käämi.. Synnärillä kun MiniMies syntyi pyysin ensimmäisenä kynsisakset että sain leikata varpaan kynnet. Siitä päivästä alkaen ne on ollu kipeet. Kynnet kasvaa väärin ja sisään ja kalvaa mun isovarpaat tosi kipeiks. Tosi asiahan se on et turha vikistä ku lääkäriin ei suostu meneen mut ku ei taho! Inhoon lääkäreitä. Luultavasti mun iso varpaat johtuu ihan vaan siitä et poltan tupakkaa.. Niinhän ne aina sanoo. Tai väärä ruokavalio tai jtn mutta paskaa. Julkisen terveydenhuollon lääkärit on kyllä niin saatanan päteviä. Jos mulla joskus on parempi rahatilanne, me käymme yksityisillä. Enkä jalallanikaan astu julkisiin terveyskeskuksiin. Inhoon niitä, ylikaiken, YÖKS!
Toinen asia mitä vitkuttelen mahdollisimman pitkälle mutta pakko kai hoitaa sekin kohta pois alta. Hammaslääkäri. Jaiks. Tai no, en ehkä pelkää niitä tai no ehkä pikkusen. Mut enemmän mun ongelma siinäkin on inho. Mä vihaan hammaskiven poistoo ku ne repii ikenetkin ihan riekaleiks ja suu on sen jälkeen kipee. Ja mun ja äidin syljessä on jotain niinkin ihanaa ainetta joka kovettaa plakin heti kiveks. Joten mun pitäis käydä puolen vuoden (!!) välein hammaskiven poistossa. No joo en oo käyny, enkä aijo. PISTE. Ehkä jos tos meijän hammaslääkärissä on joku supermukava suuhygienisti mutta muussa tapauksessa turha luulo.
Ja sitten se että mun suu aukee määrätyn verran. Uskokaa tai älkää hamppulääkärit mut mun suu ei aukee enempää. Mun suu on pieni ja koittakaa hoitaa hommanne, ja mielummin nopeasti. Ite ootte alanne valinnu joten olisitte voineet myös ajatella että kaikilla ihmisillä ei oo suu kuin leivinuuni joten ei tartte mulle huutaa.
Eli mun hammaslääkäri viha johtuu oikeastaan ja vain niistä ihmisistä. Eiks hammaslääkärin tarvi olla asiakaspalvelu kykyinen ihminen? (Tulipas hölmö lause mutta eiköhän siitä ajatus tule ilmi kuitenkin) Mä kestän sen rääkin mut se et mulle huudetaan pää punasena. Sitä MÄ EN kestä. NIH!
No jos mä jossain vaiheessa vaikka saisin itteeni niskasta kiinni ja menisin varvaslääkäriin ja hammaslääkäriin paikkauttaan noi pari reikää ennen ku tippuu hampaat suusta.
Arvatkaapahan piruuttaan kauan mä kitkutin ennen kun menin poistattaan kainaloista kaks luomea? Khihihihi. En siis pidä lääkäreistä en minkään alan.


Ukosta oon ylpee. Vaikken ehkä sitä taas oo näyttänytkään. Se ei oo juonu kaljaa kahtena viikonloppuna, muistaakseni? Mutta viikonloppuna ei ainakaan juonu ku oltiin äidillä ja oon niin häpi. Ehkä tästä alkais sekin asia helpottuun.