Joo kyllä se MiniMies osaa kääntyä. Tämä on todistetusti tapahtunut muutamia kertoja! Nyt ongelmana on vaan se että hän kääntyy hiukan turhan ahkeraan mahalleen ja kun sieltähän ei pääse pois, sit tulee kiukku. Joten äiti ja isä saa olla vuorotellen kääntelemässä pikku ukkoo toiste päin. No oppi ainakin uusia temppuja ni ei käy elämä tylsäks.
Aamulla pötköteltiin kaikki sängyssä ja pikkunen oli masullaan, kovasti se koittaa harjotella mun mielestä eteenpäin menemistä. Jalat menis jo ihan oikein (kunhan muistaa ettei niitä voi nostaa ilmaan) mutta vielä kun hiffais et pää pitäis nostaa ja käsillä hiukan auttaa kans. Mutta kyllä me vielä vallotetaan maailmaa :)
Ukon kanssa saatiin sovittua asioista. Ero oli lähellä ja melkein päätetty kunnes tultiin tulokseen ettei näin vaan luovuteta ja yritetään uusilla pelisäännöillä. Ja voin kyllä ihan rehellisesti sanoo et pari päivää on menny tosi hyvin! Tätä lisää. MiniMiehellä on ollut isä, mulla on ollut mies. Se huomioi meidät, se auttaa meitä, äiti saa hellyyttä ja MiniMies lohdutusta. Nyt on hyvä. Tosi hyvä. Tai ainakin parempi.
Eilen tuli vaihdettua MiniMiehen ruokakaappi hiukan isompaan kaappiin kun alko käymään ahtaaks vanha kaappi, uudistusta siis hiukan keittiössä. :)
Hyvää perjantaita kaikille! Tää lähtee peseen pyykkiä ja siivoileen kotia :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti