9. marraskuuta 2011

Akvaarion sisustus

Tuli nukuttua yöllä tosi vähän ja aamu oli sen mukanen.. Jätkä heräs ennen viittä syömään ja heräs puol ysin aikaan. Ite tais uni tulla vasta kolmen neljän aikaan. Aamulla siivoiltiin äityliinin kanssa akvaario. Olin ekaa kertaa mukana tekemässä sitä ja ei uskois kuinka iso ja pitkä urakka se on. Pari-kolme tuntia hurahti siihen aikaa. Sain ihan ite sisutaakin sen uudestaan oman mielen mukaan, ei siitä kauheen hyvä tullu, ku ei kerenny suunnitteleen kunnolla :) Vein jätkän sen jälkeen nukkuun ulos ja hyvät unet se siellä sitten kai vetelikin. Ite tökin Ukon ylös vahtiin pikku herran unta ja painelin itekin nukkuun :) Reilu kerhosta päivää. :D
Nukkumisen jälkeen tiskailin hiukan ja tein semmosia pitsikippoja sokeritärkillä. Teen siitä myöhemmin kuvilla varustetun postauksen mutta nyt ei oo kameran piuhaa mukana ni se saa luvan odottaa siihen asti et kotiudutaan. Illalla käytiin viel pikku herran kanssa kylvyssä ja voi luoja että se huusi! En tie pelästykö, oliko vesi kylmää vai mitä mut meinas tärykalvot revetä päästä tuolla pikkusessa vessassa. Aattelin jo et raiku varmaan koko kylä mutta ei sitten vissiin kumminkaan ku ei äiti ollu kuullu edes alakertaan sitä. :D


Rakas kummipoikani ei nyt sitten pääsekään huomenna kotiin vaikka alustavasti näin on puhuttu, leikkaushaavan kanssa vielä hiukan ongelmia ja antibiootin lisäystä. Mekään ei nyt varmaan sitten mennä katsomaan J:tä kun pääsee kotiin. Kaikki kun ollaan edelleen yskässä ja täällä keuhkokuumeisten keskellä, ettei vaan tuu mitään tartuntaa J:hin. Harmi. On ikävä sitä pikku miestä <3 Kun tosiaan on jo kuukausi kun on herraa viimeks nähny. Noh kerkeehän sitä sitten.

Auto hoituu viikonloppuna nyt sitten varmaankin kuntoon, luojalle kiitos! Johan tätä on odotettukin. Ei ihan mun suunnittelemalla tavalla mutta tyydyn tähän sitten. Minusta siis todella turhauttavaa, aikaa ja rahaa vievää hinata auto 100km päähän vartin homman takia. Höh. No kuhan tulee kuntoon :)

Ukon kanssa välit tulehtuu edelleen, tiuskiminen alkaa oleen jo jatkuvaa. Kumpikaan ei kuuntele toista ja jos kuuntelee vastaukset on täyttä paskaa. Toisen ideat toisen mielestä on ihan naurettavia. Voi itku. Tää asia mua valvotti viime yönä (niiden kaikkien miljoonien muiden asioiden ohella), milläköhän helvetillä näitä meijän välejä korjais, tuntuu mahdottomalta tehtävältä.. No kattellaan, ehkä yhteinen aika auttais. Mut miten sitä saa jos toista ei kiinnosta?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti