Antibioottikuuri loppu tänään. Korvat edelleen lukossa. Hiukan alkaa kyllästyttään nämä nykyiset yleiset sanat: "Hä?", "Mitä?", "Täh?", "Anteeks?". Päässä jyskyttää koko ajan oma syke (onhan se tietysti kiva kuulla ettei se vaan yht' äkkiä päätä pysähtyä) ja oma ääni kuulostaa huudolta. Ei oo kiva ei. Viikonloppuna kun lueskelin lääkkeen tuoteselostetta, huomasin sitten ettei sitä kuuria ole edes tarkoitettu korvatulehdukseen vaan ilmeisestikin lääkäri anto sen mun yskään eli epäili varmaan keuhkokuumetta tai jtn.. Sano se sitten et jos en kuule KUUKAUDEN päästä normaalisti pitää mennä uudestaan. Siis KUUKAUDEN mä olen puoli kuuro, ei v*ttu oo todellista. Mä en edes kuule ton lapsen itkua, Ukko herättää mut aamusin et ruokin tuon lapsen. Ja tönäsee mua jos MiniMies heräilee päikkäreiltä enkä kuule sitä. En kuule sen pulinoita enkä ihania kiljasuja. No kuukauden päästä mä ehkä voin taas nauttia niistä.
Huomenna olis ollu lääkärineuvola mutta jouduin peruun sen kun ollaan kummatkin kipeenä. Minimieskin yskii hiukan, toivottavasti ei tuu enempää kipeeks..
Ukko tuli vuorostaan siis kipeeks. Kuumetta pukkaa ja kovasti se yskii. Viikonloppuna pitäs auto laittaa kuntoon, joutuu varmaan laittaan sen kipeenä kuntoon kun ei oikein oo vaihtoehtoja, pitäs ens viikolla viedä se kuitenkin jälkitarkastukseen.
Tein tänään ruokaakin, kirjottelen siitä hiukan myöhemmin. Nyt touhuaan mykkänä taas tuon MiniMiehen kans.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti