30. lokakuuta 2011

Väsyny lauantai

Mä olin eilen niin pirun väsyny ettei olis millään jaksanu pysyä hereillä. Kiukkusuus tais olla kans jotain ihan äärimmäistä! Mutta nyt jo hiukan parempi mieli.
Kelloja pitäs ruveta ruksaileen oikeeseen aikaan. Minimies pakata tavaroineen autoon ja lähtee mamman seuraks osastole.

Eilen käytiin hakemassa autoon jakoremmi, vielä kun sais sen jotenkin vaihdettua sinne autoon. Ukko ei kuulemma haluais ruveta arvaileen ja täällä takapajulassa ei oikein muitakaan oo. Yhtenä ideana leijailu et hinattas se "kotiin" jos joku siellä sen sitten laittas.

Ollaan luultavasti täällä äidillä hyvä tovi. Pääsee ehkä maanantaina kotiin mutta joutuu sitten käymään tipassa kerran päivässä eikä se saa oikein kotona tehdä mitään. Tiistaina on pakko käydä kotona kun MiniMiehellä on lääkärineuvola mutta muuten ei ookaan mitään kiirettä. Ihan kiva olla välillä maaseudun rauhassa perheen voimin ja saapahan ainakin touhuta kaikennäköstä. :)

28. lokakuuta 2011

Potkin ton auton kohta palloks!

Hyvät uutiset: Katsastin eilen auton ja se meni läpi. JeeJee! :)

Huonot uutiset: 5 tuntia katsastuksen jälkeen, se auto hajos. Se vaan sammu, eikä lähe enää käymään. (juurikin selvis että sieltä on katkennu jakoremmi) KivaKiva. Se varmaan suuttu mulle ku puhuin isän kanssa uuden auton ostamisesta. Kyllä se sentään ajattelin jotain. Hajos suoraan äidin pihalle eikä jättäny meitä tien päälle.
Tultiin eilen siis taas tänne äidille. Tällä kertaa ihan oikeella asiallakin. Talo vahdiks ja koiran kusettajaks. Äiti joutu meneen sairaalaan nyt sitten kuitenkin. Tiistaina kävi lääkärissä (todettiin keuhkokuume) ja olis sillon jo joutunu meneen mutta saikin sitten kotisairaanhoidon laittaan sen tippaan 3 kertaa päivässä. Eilen sairaanhoitaja totes tulehdusarvojen vaan nousevan, pakko mennä hetkeks sairaalan osastolle. Koitin eilen mennä matkalla kattoonkin sitä muttei sinne tarkkailu osastolle saanu mennä ku siel lääkärit tutkii muita potilaita avoimesti. En sitten saanu vietyä suklaakonvehti rasiaa ja ristikkolehtee mammalle. :/ Tänään äiti pääsee oman kunnan vuodeosastolle pötkötteleen, jos pääsis sinne sitten jollain kattoon äitiä. Ongelmana tosiaan se ettei oo autoo mutta katotaan nyt miten menee nämäkin asiat.
Nälkä alkaa kurniin (täällä ei tosiaan ole mitään ruokaa) ja autoon pitäs saada osaa mut me ollaan jumissa täällä.. Great!

No näillä mennään, koitetaan kovasti kehitellä jotain.

27. lokakuuta 2011

Haaveilua

Romanttinen ilta kahdelle:
"Käytiin romanttisessa ravintolassa syömässä mehukkaat pihvit tunnelmavalaistuksessa. Mahat täynnä käytiin kattelemassa maisemia hiukan autolla. Yhelle näköala paikalle mentiin hiukan pussaileen, niin kun teinit. Aaws. Kotiin ku päästiin lämmitettiin sauna ja lämpenemistä odotellessa sytyteltiin kynttilöitä ja valkattiin valmiiks jo illan leffa, romanttista komediaa. Saunassa istuttiin pitkä tovi. Ukko hiero mun jumiutunutta selkää ja nautin olostani. Juttelimme niitä näitä ilman riitoja ja kinoja.
Saunan jälkeen laitettiin naposteltavat esille. Pötköteltiin sohvalla, minä Ukon kainalossa. Naposteltiin herkkuja, pussailtiin kynttilänvalossa ja oltiin niin laav. Naureskeltiin leffalle ja nautittiin olostamme. Leffan jälkeen mentiin tyytyväisin mielin nukkuun. Puhtaana, raikkaana ja onnellisena."


Tyttöjen ilta:
"Istuttiin huvilalla tytyjen kans saunassa (pore-amme tai saunapalju käy kans oikein hyvin). Kaikilla omat jalkakylvyt ja niskatyynyt.
Takkahuoneella istuttiin kylpytakit päällä hoitamassa toistemme kynsiä valkkarin kera ja juoruilemassa, kertomassa omia hauskoja juttuja. Takassa roihusi tuli ja grillasimme siellä vaahtokarkkeja. Pöydästä löytyi naposteltavaa; coctailtikkuja, suklaata, sipsejä, minipitsoja, irtiksiä, mansikoita ja muita hedelmiä.
Ilta jatkui hemmottelulla, hyvillä juoruilla, viinillä ja mahtavalla seuralla. Yön pikku tunteina kaikki kömpi omiin huoneisiinsa nukkumaan."


Todellisuus
Kotiin tullessani Ukko nukku sohvalla (ylläri!) ja pyysin nätisti Ukolta voinko mennä suihkuun nyt kun MiniMies nukkuu turvakaukalossaan. Sain luvan narisevalla äänellä: "Älä oo sit kauaa ku oon ihan nuutunu..". Kiskoin pyyhkeen oven päältä päälleni ja heitin vaatteet pesukoneeseen, harjasin vielä hiukset selviks ettei menis niin saakelin sekasin. Menin jo tämän kerrostalo asunnon ihanan kylmään valkoiseen kaakelivessaan suihkuun kunnes muistin: "Vittu, pesuaineet on vielä matkalaukussa." Ja eiku hakeen niitä, jäätymiskuolema meinas tulla matkalla.
Pesin hiukset shampoolla ja samalla kuorin naamani hedelmäisellä, aprikoosikiveä sisältävällä kuorinta-aineella. Huuhtelin kivet naamastani ja shampoon hiuksistani, levitin naamaan vielä virkistävän naamion. Sen vaikuttaessa hieroin hoito-aineen vaikuttaan ja pesin itteni sienellä. Lopuks huuhtelu ja pikasesti pois ettei herra näänny ihan lopullisesti. Kuivasin lattian ja hiukan itteeni. Pyyhkeet ja kylpytakki päälle, aamutöppöset jalkaan ja keittiöön keittään ilta kahvia. Samalla huomasin MiniMiehen olevan hereillä ja huutelin keittiöstä lurituksia sille et hiukan kiukku rauhottus, niin kun sitten kävikin. Tupakalle ja partsille tunnelmavaloks kynttilä. Ohi kävellessäni nenään pisti haju, jätkällä paskat housussa, ei kun vaihtaan. Kiukku alko taas ja maitoo naamaan. Ukko voihkii ja vikisee sohvalla (räkä valuu poskella ja suu ammottaa auki, tosi romanttista). Kiukku jatkuu koko ihanan illan ja äidillä meinaa hermo palaa. Ukko kysyy keltasen pikku mukinsa kanssa: "Tuotko tohon asti (näyttää siis sormella mihin kohden) Cokista jääkaapista?" Arvatkaa tekikö mieli heittää sen naamaan se?!
Kävelen pikku herran kanssa pitkin kämppää et rauhottuu mut ei näyttäny olevan hyvä missään. Loppujen lopuks keinutan pikkusen uneen turvakaukaloonsa, nukkukoon yönsä nyt sitten siinä ku ei muualla ollu hyvä. Turvavyöt kiinni, pupu kainaloon, tutti suuhun ja viltti päälle. Uni tuli heti. HUH! MiniMiehen nukahtaessa tahkosin kuivaan naamaan vielä Dovea ja otin kupillisen kahvia ja kirjotin tämän. Samalla kiemurtelen kun matonen tässä pirun tuolissa ku on selkä jo ihan paskana. Kohta nukkuun, kiireesti et kerkee ees nukkuun hiukan.

Jep, välillä saa haaveilla syksyn pimeydessä. Mut juu olis joskus ihan kiva nauttia. Rakastan lastani mutta nyt kun toi yks saatanan lahna makaa sohvalla mykkänä ja köhivänä eikä auta yhtään ni alkaa pikkasen hermot kiristyyn. Tasa-arvo ongelma tässä taas on. Äiti kun on kipeenä niin varmasti hän ei makaa sohvalla 24/7, isän etu-oikeuksia. Äiti kun on kipeenä, pyykit ja tiskit jää pesemättä. Isällä on puhtaat astiat kaapissa, sen ku ottaa. Kun edes ottas ite mut ei kun MULLAHAN ei ole yhtään hommia ni totta kai mä voin hakee sille juotavaa, lääkettä, ruokaa ja paperia. Prkl!
Tääkin on semmonen asia et mun hermot ei kiristyis yhtään jos Ukko olis vaikka jossain muualla sairastamassa ja voihkimassa. Kun mä olen yksin mä pärjään tosi hienosti. Jaksan kiikutella tota lasta vaikka koko yön mut se et ku apu olis tossa vieressä, olis kiva saada sitä.

No juu oli tässä päivässä oikeesti hyvääkin. Lähettiin tosiaan murusen kanssa aamulla sinne poliisi asemalla hakeen sitä mun haastetta. Puolivälissä matkaa huomasin et hei ajokortti jäi himaan, ei ku takasin. Eikä ne edes kysyny siel laitoksella multa sitä. Great. Sen jälkeen Prismaan ostaan Ukolle lääkettä ja MiniMiehelle ruokaa, löyty taas uusia soseita maisteltavaks :) Niin ja ostin pikkuselle uuden purulelu renkaan ja sit semmosen muovisen Emman syöttölapun. Tulee varmasti tarpeeseen sit kun syö ite omin pikku kätösin :)

Sen jälkeen mentiinki MiniMiehen kans Muruselle kuluttaan loppu päivä. Murusen kaveri, N, tuli pikku tyttönsä kanssa käymään. Hörppäiltiin kahvia ja hölistiin, oli kyl ihana pakoreitti omaan arkeen välillä. Oli ihanaa olla taas pitkästä aikaa Murusen kanssa <3 Tähän kuulette selityksen myöhemmin kun jaksan kirjoittaa pitkän jutun :) He "asuvat" väli-aikaisesti eri paikkakunnalla, vaikka oikeesti asuu melkein naapurissa.

Pahoittelen kiukkupuuskaani, välillä palaa vaan käpy. Nyt tupakalle ja kiiruusti nukkuun. HeiHei :)

26. lokakuuta 2011

Iltapäivitykset

Nopea päivitys ennen nukkumaan menoa :)

Sain just MiniMiehen nukahtaan (yllättävän aikaisin) ja aamulla pitää mennä käymään poliisi-asemalla, en ole siis tehnyt mitään rikollista, vain menettänyt luottotietoni. :)
Murusen kanssa kävin illalla kaupassa ja Nesteellä kahvilla. Löysti hiukan hermoja, pari päivää kun oon ollu taas niin pirun pahalla päällä, lähinnä Ukon takia, YLLÄRIYLLÄRI! Oli ihanaa istua hetki rupattelemassa ilman lapsia, nautin jokaisesta hetkestä, tuulesta, tupakasta ja kahvista <3 Murunen on kyllä juurikin se ihminen joka mun mielen parantaa ja saa ajatukset selviään.
Illan touhusin MiniMiehen kanssa ja jumppailtiin hiukan. Kyllä sillä olikin hauskaa! Nauraa räkätti melkein koko ajan, siks varmaan menikin nopeesti nukkuun ku väsy pikkunen touhuista :)
Ollaan tänään koitettu vähän harjotella kääntymistä vatsalta selälleen ja toiste päin mut herralta puuttuu yritys melkein kokonaan. Mutta ehkä meilläkin joskus vielä käännytään.
Hampaita taitaa pukata lisää, kaksi alahammastahan meillä jo on, kun on posket niin pirun punaset. JeeJee! 

Aloin kirjottaa nyt muistelmaa raskaudestani. Tallensin sen luonnoksiin ja julkaisen sen sitten kun on kokonaan valmis, aikaa saattaa mennä mutta yritys on kova. Sen jälkeen koitan kirjottaa sitten synnytyksestä ja ajatuksia siitä. Näppäimistö sauhuaa ja kynnet napsahtelee poikki! :D
Nyt lataan kahvi valmiiks, iltapesut, pisut ja sauhut! 
Kiitän, kumarran ja sanon Hyvää yötä! Huomiseen!


25. lokakuuta 2011

Viikonlopusta lisää

MiniMies nukkumassa partsilla, tiskit tiskattu, pesukone laulaa, edellinen koneellinen ripustettu ja hiukan syötykin.
Nyt kun mulla on pikkiriikkinen hetki omaa aikaa, kirjottelen viikonlopusta hiukan lisää. Musta vaan tuntuu et toi pikku herra herää ihan just. Nyt kun kerran pääsin istuun alas. (Ja kyllä se heräsi saman tien kun istuin alas :D)

Eli siis joo keskiviikkona lähdettiin jo äidille ja suunnitelmissa oli et Ukko lähtee torstaina ajeleen kaverilleen korjaan autoo. Illan mittaan kun kattelin sen oloja, kun oli tosiaan sillon jo kipeenä, teki pahaa pistää se ajaan melkein 100km yksin mun auton takia. Illalla sit ehdottelin et jos MiniMies menis hoitoon voisin lähtee mukaan, olishan mustakin varmasti jotain iloo. Yön kolmen tunnin huutoseremonian jälkeen ilmotin Ukolle aamulla et olis erittäin kiva jos sen äiti ottain pikkusen hoitoon ja sais tää mamma hiukan hermolomaa. Niinpä pikkunen meni anopille hoitoon ja nää kaks lähti ajeleen kohti Turkua. Tää kaveri on MiniMiehen kummisetä ja tullu viime aikoina aika läheiseksin meijän kummankin kanssa.
Minä kun tunnetusti olen aina kuskina ja pojat ottaa kaljaa, tein sitten muutoksen siihen asiaan. Ukko kun meni kaupasta ostaan kaljaa, minähän avasin saman tien ensimmäisen kaljan. Ha, kuskin hommat hoidetta alta pois :) Ilta tehtiin autoo ja lähettiin kaverin kämpille. Kävin moikkaamassa neiti M joka asuu aika lähellä, oli kiva jutella pitkästä aikaa. Jännä juttu ollaan M:n kans nähty kerran, tutustuttiin kummisedän kautta kun ne kesällä seurusteli mutta nyt on jo eronnut. Mut ihan kun oltas tunnettu jo vaikka kuinka kauan. Harmi vaan et välimatka on n. 200km joten ei tuu nähtyä ihan hirveesti.
Vedin siis suomeks PERSEET yksinäni, istuin tallissa kattomassa ku pojat laitto autoo. Käytiin tosiaan M tsekkaamassa, kämpillä jatkoin musiikilla ja "omilla bailuilla". Jätkät katteli jtn vitun tylsää leffaa. Loppujen lopuks sammuin ku sauna lyhty, yöllä ja aamulla morjenstamassa vessan pönttöä ja olo oli mitä mahtavin, HYI STANA! Väärä kalja, se oli mun diagnoosi, aikasemmin juonu vain ja ainoastaan Karjalaa, se kun mun mielestä on parasta, siitä ei oo tullu kauhee känni ja krapulaa ei tuu ollenkaan. Nyt tuli juotua Koffia ja oli ihan erilaiset kännit ja krapulat.




Loppu viikonloppu meni tasasesti auton laitossa, lauantaina yöllä päästiin ajeleen äidille takasin. Anopille soiteltiin sopiiko tulla hakeen pikkunen vasta aamulla kun meni näin myöhään. Kello kun oli tosiaan melkein yks ku oltiin perillä ja pikkunenhan on sillon jo yöunilla. Sunnuntaina haettiin pikku herra ja se oli just nukahtanu ku mentiin sinne. Samantien kun laitoin oven kiinni ja sanoin "MOI", bling ja silmät aukes ja naama levis. MiniMies oli koko päivän yhtä hymyä eikä edes nukkunu koko päivänä vaan tuijotteli äitiään, tais olla pikkusella ikävä <3 Oli kyl äidilläkin ikävä pikku herraansa <3 Kyllä se sitten nukkukin 12h yöunet. Maanantaina koitin Ukon saada päivällä lääkäriin ja ei se vaan suostunu mut illalla kuitenkin ajettiin viel kotiin ja vein sen päivystykseen. Antibioottia ja buranaa, TOIVON todella et ne auttais ja nopeesti! Kts eilisen teksti. :)

Nyt tää odottelee Murusta käymään ja taitaa käydä pikaisesti suihkussa nyt kun herra nukkuu taas :)
Illalla ehkä lisää tekstiä. PAAALJON asiaa :D



"Sä oot ku paita, mä oon ku peppu
saaks mä olla sun ykkösheppu?"

Ihmettä odotellessa!

Jaa, mistäs sitä alottas.

No auto on kunnossa ja mennään sen kans vielä leimalle tällä viikolla. Sit kattellaan jos sais vaikka vaihdettua sen johonkin muuhun ja hiukan parempaan autoon.

Ukko on kipeenä vuorostaan. Sai vahvan antibiootin nielutulehdukseen, kuume huitelee koko ajan yli 39 ja kurkku on niin kipee ettei pysty edes syömään.
Minimies yskii ja pärskii kauheesti koko ajan. Toivottavasti sille ei nouse kuume eikä tulis enempää kipeeks.
Mulla edelleen yskä ja korva lukossa. Huoh. Lyhyt yhteenveto V*ttu mä vihaan syksyä ja syksy tauteja! *Mur..* Jotain positiivista, lahduin kolme kiloo kipeenä ollessani, JEIJ! :)

Väsyny. Oon tosi väsyny. Ukko ei oo pariin päivään edes puhunu MiniMiehen kans. Mä siis koitan hoivata isää että poikaa. Isä pyytää koko ajan lisää lääkettä, lihalientä ja jogurttia. Poika huutaa tylsyyttään, nälkäänsä, vaippaa ja hampaitaan (tai sitten kipeyttään). En tosiaan tiedä mikä pikku miestä vaivaa, kauheita itkukohtauksia. Missään asennossa ei oo hyvä ja mikään ei oo hyvä.

Mut MiniMies on oppinutkin jotain. Raapii koko ajan mun käsiä. Oon koittanu ahkerasti opettaa sille et leluista voi ottaa kiinni ja niitä voi pureskella ja imeskellä oman käden sijaan. Mutta hän oppi sitten ottamaan äidin kädestä kiinni ja viemään sen suuhun. Ja SAAKELI et se puree kovaa niillä kahdella pienellä hampaallaan! Odotan vaan et niitä tulis lisää ja jos tuo kiukuttelu vähän rauhottus.

*Ihihihhihihhihi* Kattelin just torstain Salkkari jaksoa kun on jääny vähän näkemättä, reissannu niin paljon ettei telkkariakaan kerenny kattoon. Siin jaksossa Lasse on kipeenä ja Paula alkaa kirjottaan sitä blogia. Kiroo Sindille Lassen lapsellisuutta jne.. Ai että kun mä näin itseni Paulan asemaan. Tänään just soittelin Muruselle ja valitin Ukosta. Kun herra makaa sohvalla, eikä voi kattoa MiniMiestä edes sen aikaa et käyn vessassa tai tupakalla. Ja kun hän haluaa kuumaa juomaa jne.. Salkkarit on niin parasta viihdettä ainakin tässä tapauksessa :D Josta sain idean alkaa katteleen muita blogeja (mitä tosin olen tehnyt vaikka kuinka paljon) mutta tällä kertaa voisin kattella jtn parisuhde juttuja ja koukeroita. Mulla kun tosta Ukosta riittäs sanottavaa ja mielipidettä vaikka kuinka paljon!

Viivi & Wagner sarjakuvia lukiessa  tulee välillä
sellanen olo kun lukisi omasta elämästä!

18. lokakuuta 2011

Puolikuurona edelleen..

Antibioottikuuri loppu tänään. Korvat edelleen lukossa. Hiukan alkaa kyllästyttään nämä nykyiset yleiset sanat: "Hä?", "Mitä?", "Täh?", "Anteeks?". Päässä jyskyttää koko ajan oma syke (onhan se tietysti kiva kuulla ettei se vaan yht' äkkiä päätä pysähtyä) ja oma ääni kuulostaa huudolta. Ei oo kiva ei. Viikonloppuna kun lueskelin lääkkeen tuoteselostetta, huomasin sitten ettei sitä kuuria ole edes tarkoitettu korvatulehdukseen vaan ilmeisestikin lääkäri anto sen mun yskään eli epäili varmaan keuhkokuumetta tai jtn.. Sano se sitten et jos en kuule KUUKAUDEN päästä normaalisti pitää mennä uudestaan. Siis KUUKAUDEN mä olen puoli kuuro, ei v*ttu oo todellista. Mä en edes kuule ton lapsen itkua, Ukko herättää mut aamusin et ruokin tuon lapsen. Ja tönäsee mua jos MiniMies heräilee päikkäreiltä enkä kuule sitä. En kuule sen pulinoita enkä ihania kiljasuja. No kuukauden päästä mä ehkä voin taas nauttia niistä.
Huomenna olis ollu lääkärineuvola mutta jouduin peruun sen kun ollaan kummatkin kipeenä. Minimieskin yskii hiukan, toivottavasti ei tuu enempää kipeeks..
Ukko tuli vuorostaan siis kipeeks. Kuumetta pukkaa ja kovasti se yskii. Viikonloppuna pitäs auto laittaa kuntoon, joutuu varmaan laittaan sen kipeenä kuntoon kun ei oikein oo vaihtoehtoja, pitäs ens viikolla viedä se kuitenkin jälkitarkastukseen.
Tein tänään ruokaakin, kirjottelen siitä hiukan myöhemmin. Nyt touhuaan mykkänä taas tuon MiniMiehen kans.

14. lokakuuta 2011

KorvatKorvat..

Korvat ei meinaa parantua, ei sitten millään... Nyt tulehtu toinenkin, kummatkin lukossa eli olen kohta täysin kuuro. Toinen korva alko jo märkiin. Kyllä tää on sitten ehanaa. Huomenna aamulla soittelen lääkäriin jos muutosta ei oo tullu. Antibiootin vaihto. Jep. Yskä vaivaa edelleen. Ja flunssan meinaa kai pukata vielä samaan syssyyn. Kyllä syksy on ihanaa aikaa ku pysyy terveenäkin ja kaikkee <3

Ukolle mun järki ei meinaa enää riittää, se kiukkuaa koko ajan. Millon mistäkin. Ja minusta ilman "järkevää" syytä..

Huomenna jos mun korvat ja olo antaa periks, lähetään taas maalle katteleen sukulaisia ja viettään aikaa. Siellä pääsis MiniMiehen kans hiukan vaunuileenkin ku äidillä on siellä meille varakärryt. Noi omat ku on paskat ni ei olla pitkään aikaan oltu ulkona. Tosin nyt noi korvat on niin kipeet et parempi ehkä pysyä sisätiloissa.

Ens viikon keskiviikkona olis neuvola-lääkäri taas. Katotaan MiniMiehen kivekset, toinen ei oo ikinä laskeutunu alas pussiin. Ja saa taas tietää kuinka iso poika jo on <3

12. lokakuuta 2011

Kipeenä edelleen

Yskä jatkuu. Kuumetta ei oo vissiin enää ollu, ainakin olo on pysyny ihan hyvänä. Korva on tulehduksen myötä lukossa, eilen kävin hakemassa itelleni antibioottikuurin. Niitäkin vois saada ilman reseptiä, turhauttavaa käydä toteamassa lääkärissä korvatulehdus jonka jo varmasti tietää olevan.. Mulla taustalla lapsesta asti miljoona korvatulehdusta. Joskus oli putket korvissa ja tää vaiva on ja pysyy. Korvautulehduksia tulee talven ja syksyn aikana paljon :/ Nykyään oon ruvennu ajatteleen voiko mun korviin tulla pysyvää vaurioo niiden tulehdusten takia. Ennen kun tulee korvakipu mulla menee koko korva lukkoon. Enkä sitten kuule yhtään mitään. :/
Mun omalääkäri on hanurista enkä halua kysyä siltä mitään. Eilen koitin saada jotain yskänlääkettä mutta semmosta ei lääkärin mielestä ole joten se ei sitten kirjottanu mulle sitä yskänlääkettä. Kaks kertaa ollaan pojan kanssa käyty siellä hänen itkusuuden takia, eka kerta oli TÄYSIN turha, toinen kerta oli eilen, tarkistettiin korvat mutta ilmeisesti pikkunen huutaa hampaitaan. Tänään tutkin MiniMiehen suuta ja huomasin että alakulmahampaat, siitä seuraavat takahampaat ja yläkulmahampaat loistaa ikenissä valkosena. Ala-etuhampaat meillä puhkeskin tossa pari päivää sitten.


Ukko on ollu tosi pahalla päällä pari päivää, liekö tekee mieli kaljaa tai sit sitä vaan ottaa päähän ku oon ollu kipeenä ja hän on ollu MiniMiehen kanssa. No jos tuokin helpottuis tästä.

Murusen ukko laitto läppärin taas kuntoon, putsaili pölyt ja asensi windowsin uusiks. Kyllä toimii taas! Ja tähän asti oon ollu sitä mieltä ettei tässä oo mahdollisuutta langattomaan nettiin mutta oli sitten kuitenkin, JEE! Se laitto senkin toimiin. Mut saa tarvittaessa helposti hyvälle päälle :)

7. lokakuuta 2011

Syksyinen yskätauti

Ranne parani, tilalle tuli syysyskä. Ei yhtään kivaa. Yskimistä, oksentelua, yskimistä ja melkein tukehtuminen loppujen lopuks :/ Sais mennä ohi. Viime yö meni yskiessä ja itkiessä.. Kylkiin sattu niin pirusti yskiminen ja siit ei tullu loppua. No jos ens yö menis paremmin.  Murunen osti mulle yskänlääkettä joka autto kyllä kurkkuun mutta teki yskästä tehottoman eli nyt yskin "muuten vaan" ja kurkku kutiaa koko ajan..
Pikku mieskin ollu tosi väsyny pari päivää, onkohan seki tulossa kipeeks, tarvii tarkkailla. Silmätulehdus meni kyllä niillä tipoilla samantien ohi.


Ukon kans oli taas maailmojen sodan kokonen riita. Siitä en enempää kerro muuta kun nyt meillä on täysin alkoholiton mies ainakin toistaiseksi. Sitten saa ottaa kun ottaa jossain muualla, joka ei tarkoita sitä että lähtee joka viikonloppu johonki..

Lenkille ei olla päästy aikoihin, kiitos vaunujen renkaiden jotka on ollu ihan p*skat tehtaalta asti. Tarttis hommailla uudet..

Murusen muutto saatiin viikonloppuna tehtyä ja lauantaina oltiin hiukkasen baareilemassa. Tää tyty veti tyylikkäästi perseet ja tuli hoiperrellen kotiin. Ukon nähdessään totesi: "HUPS, taidan olla vähän humalassa" ja hihitteli päälle. Loppu kohtaukset luokittelen K-18 ryhmään joten ei siitä sen enempää mutta joo hauskaa oli, kiitos siitä kaikille :)

BB:stä kommentoin sen verran et HEI, se on peliä ja ite ootte sinne menny. Ihme porukka tänä vuonna, pelkkää narinaa ja kitinää, varmasti on rankkaa ymmärrän sen mut hei ne on ihan ite valinnu paikkansa ja ihan varmasti on kuitenkin tienny mitä vastassa on. Toi taivas ja helvetti tehtäväkin, eikös ohjeistus ollu että taivas NAUTTII ja helvetti KÄRSII. Onhan se pirun rankka tehtävä mutta musta kuitenkin helvetin asukkaiden pitäis muistaa et tää on tehtävä ja taivaan asukkaat varmasti kärsii yhtä paljon kun nekin. Joutuu kuitenkin näytteleen onnellista ja samalla kattoo kun muut kärsii. Että niin. Samoin ne ottaa noi häätö-äänestykset tosi raskaasti. Bb sais muistuttaa niitä ihan olan takaa et TÄMÄ ON PELI JA ITSE OLETTE TÄNNE TULLEET! Jep, kiitos nam.

Läppäriin menee hermo, se on hidas. Tökkii ja pätkii koko ajan : / Murusen mies saa vilkasta josko hiukan sais paremmaks :)